keskiviikko 25. joulukuuta 2013

Rauhalliset Joulupyhät

Meidän Jouluaatto meni perinteisin merkein rauhallisesti perheen kesken. Söimme paljon, kuuntelimme ja lauloimme Joululauluja, availimme lahjoja ja loppuillan vietimme perinteisesti sohvalla koomassa telkkaria katsellen ja suklaata napostellen.

Olen tainnut olla aika hurjan kiltti tänä vuonna, Joulupukki oli nimittäin muistanut ihan hurjan ihanilla lahjoilla. Sain muunmuassa blenderin ja kajarit ja lisäksi ihania suomalaisia käsintehtyjä koruja ja vaikka mitä muitakin pikkupaketteja!




Meidän pieni koiruus valvoi tapansa mukaan koko päivän lahjoja, jottei kukaan vaan pääse ottamaan hänen lahjojaan sieltä. Jatu löytää aina itse omat lahjansa ja pyrkii vähän availemaan niitä jo ennen iltaa.. 



Paketteja tein tänä vuonna kahdenlaisia. toisissa oli ruskeaa voimapaperia ja kakkualusia ja toisissa kultaista paperia ja punaista nauhaa.

Nyt palailen löhöilemään, tulin vain pienet Joulutervehdykset toivottamaan :) Ihania pyhiä kaikille!

perjantai 20. joulukuuta 2013

Joulukortit

Pientä blogihiljaisuutta on väistämättä joutunut pitämään, en nimittäin ole millään ehtinyt koneelle. Kiireistäni kertoo jo se että olen avannut koneen parin viikon sisällä ehkä kolme kertaa ja nekin ovat olleet sellaisia pikavisiittejä. Töissä on vuoden kiireisin aika, joten päivät venyvät helposti 12-tuntisiksikin. Vapaapäiviäkään ei paljoa ole siunaantunut ja niinä päivinä olen joko sitten viipeltänyt taas tukka putkella jossain hoitelemassa laiminlyötyjä asioita tai sitten maannut sohvalla puoliunessa.. Koulun sain onneksi kunnialla loppuun ja näillä näkymin olen näköjään kaikista kursseista päässyt läpi ja vielä aika hyvillä arvosanoilla! Harmittaa myös se, että bloglovinissa on ihan hurja lista lukemattomia blogeja, enkä varmaan ehdi niitä lukemaankaan kuin vasta joulupyhinä. Jos siis silloin pääsen sängystä ollenkaan ylös! No ei. Kyllä ne lahjat on pakko avata. Ja myös nähdä ne ilmeet muiden silmillä, kun avaavat mun antamia lahjoja! Se on ihan parasta, kun saa nähdä toisen reaktion, etenkin jos on itse todella innoissaan hankkimastaan lahjasta.

No mutta, vaikka kaikilla on varmasti joulukortit jo postitettu niin voisin kuitenkin esitellä omat joulukorttini. Halusin tänä vuonna jotkin yksinkertaiset ja vanhanaikaisen näköiset. Tykkään myös ihan hurjasti ruseteista, joten halusin tietysti liittää sellaistakin kortteihini.


Kortteihin käytin siis ihan tavallisia avattavia pahvin värisiä kortteja. Lisäksi ostin Sinellistä kasan tuollaista askartelusäkkikangasta. Noiden palojen takana on pahvia, joten sen saa hyvin liimattua kortteihin, eikä liima tule silloin mistään väleistä pois. Korttien sisäpuolelle halusin laittaa nuo pakettikortit kohotetusti, joten ostin niitä varten kaksipuolisella tarralla varustettuja pehmusteita. Ihan mieluiten olisin halunnut tehdä dymo-koneella kirjoitukset, mutta harmikseni ne ovat vähän hintavia, joten en ole vielä raaskinut itselleni sellaista hankkia. Mutta ensi vuonna mulla on varmasti dymolla kirjoitetut joulukortit ja lahjapaketit!


Etupuolelle laitoin siis kaistaleen säkkikangasta ja vetäisin siitä muutamat narupalat sivuilta pois, jotta se ei näyttäisi niin leikatulta. Ylemmässä kuvassa olen siis vetänyt ne narut sivuilta ja alemmassa kuvassa olen vain leikannut siistit reunat.


Sisäpuolella siis pakettikortti kohotettuna ja sitten ihan yksinkertaisesti vain teksti ja parit tähdet. Ei siis mitään turhia krumeluureja.


Tällaiset niitä sitten lopulta tuli! Tykkäsin itse näistä ainakin ihan hurjasti ja näistä tuli juuri kivan rustiikkiset, mutta kuitenkin jouluiset ja sopivan yksinkertaiset. Onneksi tein nämä jo ajat sitten ja laitoin postiin, en nimittäin viime viikolla olisi tosiaan ehtinyt tehdä yhtään mitään ylimääräistä!


Nyt nukkumaan, aamulla nimittäin taas aikainen herätys ja (taas) töihin! Toivottavasti ehdin taas palailemaan, en kuitenkaan uskalla mitään tarkkoja päivämääriä luvata :) Ihanaa viikonloppua ja joulutohinaa kaikille!

maanantai 2. joulukuuta 2013

Rakas Joulupukki...

...olen ollut erittäin kiltti tänä vuonna. Tiedän, etten saanut niitä kandin papereita, niinkuin viime vuonna vielä uhosin ja ehkä olisin voinut jättää muutamat jutut kauppaan, mutta eikö meille kaikille suoda pari virhettä? Sinulla on varmasti kiire, joten ajattelin kertoa muutamia hyviä Joululahjavinkkejä, joista varmasti moni (nainen) ilahtuisi. Kröhöm, voin myös kertoa, että itsekin avaisin erittäin onnellisesti pakettini, jos jotain näistä sieltä paljastuisi. (Luetko tätä Joulupukkini? ;))


Meikkipussi on erittäin tarpeellinen jokaisen naisen laukussa ja tätä Longchampin yksilöä olen kuolannut jo parin vuoden verran. Menisi aika hyvin myös erään Alexani kanssa yhteen... Mulberryn lompakko ei tosiaan ole realistinen toive omalla kohdallani, mutta lompakko on muuten hyvä idea kenelle tahansa naiselle!

Astioita ja lakanoita tarvitsee aina, eikö vaan tytöt? ;) Itse keräilen Pentikin Vanilja-sarjaa ja siitä puuttuu vielä vaikka mitä! Ihan eniten kaipaisin kaappiini pullalautasia, mutta myös tuoppeja ottaisin mielelläni; ne kun meinaavat olla aina pesussa, kun juon niistä aina ilta(/aamu/päivä)teen. Ja sitten nuo Lexingtonin petivaatteet.. Vaikka Lexingtonit on joku päivä saatava, niin oikeastaan mitkä tahansa petivaatteet kelpaavat minulle. Rakastan petivaatteiden hiplailuja ja selailuja! Kertokaa joku, etten ole yksin tässä. Kaappi on petivaatteita pullollaan, mutta niitä on vain niin kiva vaihdella! Mikään ei voita puhtaiden vällyjen väliin sujahtamista!

Jos Joulupukki ei vielä ole tietoinen, niin Starbucks on avannut liikkeensä Helsinkiin! Olen siellä nyt monta kertaa käynyt ja joka kerta olen ihastellut heidän termospullovalikoimaansa. Niissä on korkit todella tiukat ja värejä ja malleja löytyy joka lähtöön. Supersuloisia ovat myös Starbucksin ihanat joulumukit!

Ihanat tuoksuvat lahjat ovat varmasti aika monien naisten lahjalistalla. Itselläni on hajuvesikokoelma ainakin toistaiseksi hyvällä mallilla, mutta mielelläni ottaisin Victoria's Secretin hehkutettuja suihkugeelejä ja vartalovoiteita. Kuten ihana Linda täällä vinkkasikin, niin Victoria's Secretiä toimitetaan nykyään Suomeenkin!

Hyviä lahjoja ovat mielestäni aina myös sellaiset luksuslahjat, joita lahjan saaja ei välttämättä itse itselleen ostaisi. Ylellistä yöpaitaa ei ainakaan itse tule ostettua, mutta sellaisessa olisi varmasti ihanaa nukkua. Myös korut ovat sellaiset, mitä ainakin itse saan mieluummin lahjaksi, jotta niissä olisi sitten tunnearvoa ja merkitystä.

Lisäksi kaikki itsetehdyt lahjat, joita ahkerat tontut jaksavat tehdä, ovat mielestäni ihan parhaita. Niissä on ajatusta ja aikaa takana. Äiti ei enää nykyään jaksa neuloa, mutta pienempänä olin aina iloinen saadessani äidin kutomat villasukat. Kaikki varmaan tietää, kuinka mikään ei ole niin ihanaa, kuin oman äidin tai mummun neulomat villasukat. Ehkei sitä nuorena niinkään arvostanut, mutta nykyään olen aina superiloinen saadessani laittaa äitin villasukat jalkaan. Poikaystävälle olen neulonut sekä villasukat, että lapaset ja hän on ollut superonnellinen niistä, vaikka ne ovatkin halvimmat lahjat, mitä hän on minulta saanut.

Nyt kun olen taas saanut vähän haaveiltua, niin voin taas palata opiskelujen pariin! Ihanaa viikonalkua sinne ruutujen toiselle puolelle :)

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Minusta

Tajusin juuri etten ole tainnut juurikaan tässä blogissa kertoa itsestäni sen enempää. Tämä vääryys pitää siis korjata, joten tähän ajattelin listata joitain pieniä ja suuriakin juttuja minusta, joita ette välttämättä vielä tienneet. Kuvituksena tulee nyt olemaan erittäin randomkuvia viime vuosilta. On kyl hirveää minkä laatuinen kamera mulla on aikaisemmin ollut, selailin juuri kuviani ja kaikki matkakuvanikin ovat ihan rakeisia ja sumeita. Hassua miten silloin asiaa ei ajatellut sen kummemmin, kun taas nykyään en tosiaan suostuisi napsimaan kuvia noin huonolla kameralla.Noh kuitenkin, tässä tulee siis tietoja minusta:


 Opiskelen Helsingin Yliopistossa englantilaista filologiaa pääaineenani. Sivuaineina mulla on viestintää ja Pohjois-Amerikan tutkimusta. Opiskelu on sinänsä ihan mielenkiintoista, mutta olen aikalailla kiven ja kovan paikan välissä (miten niin huomaa mitä opiskelen??), sillä en todellakaan tiedä mitä haluan tulevaisuudellani tehdä. Asia tuottaa mulle aikamoista päänvaivaa ja välillä olen aika stressaantunutkin tulevaisuudestani. En halua opettajaksi, enkä kääntäjäksi, joten siinä menevät melkeinpä ainoat työllistymismahdollisuudet. Olen yrittänyt jo pari vuotta miettiä päätäni puhki, mitä oikein haluan tehdä, mutta mikään ei vaikuta natsaavan. Tai sitten jos joku tuntuukin mielenkiintoiselta, niin sitten pitäisi aloittaa suuri lukuprosessi sisäänpääsykokeisiin (taas) ja sitten monta vuotta koulussakäymistä (taas) enkä suoraan sanoen enää jaksaisi opiskella. Rakastan englannin kieltä yli kaiken, mutten vain näe tulevaisuuttani sen saralla. Tällä hetkellä tämä on siis ehkä suurin stressinaiheeni elämässä. (Syytän tästä myös naamani kukkimista!)


Olen pahimman luokan suklaariippuvainen. (En syytä tästä naamani kukkimista.). Päivässä saattaa mennä muutama patukka hyvinä päivinä. En edes ala kertomaan minkälaisia huonot päivät ovat. Nyt olen yrittänyt vähän rajoittaa suklaan syöntiä, mutta se tuntuu niin kauhean vaikealta!

Olen seurustellut poikaystäväni kanssa 6 vuotta. Ehdimme asuakin yhdessä vuoden, kunnes poikkis vihdoin saavutti suurimman tavoitteensa ja pääsi lukemaan unelmiensa ainetta.... Ouluun. Jippijaijee, sanon minä. En ole koskaan nähnyt itseäni etäsuhteessa olevaksi tytöksi, joten pähkäilin pitkään mitä suhteellemme käy tämän seurauksena. Päätin kuitenkin olla luovuttamatta, koskaan kun ei tiedä miten asiat etenevät. Jos olisimme eronneet, olisin luultavasti aina miettinyt olisimmeko kuitenkin voineet onnistua etäsuhteessa. Vaikeaahan tämä on ja suhteesta on pidettävä huolta, mutta yllättäen tähänkin on tottunut. Nykyään jopa nautin omasta rauhasta (tiettyyn pisteeseen saakka), eikä tilanne ole onneksi niin paha, sillä poikaystävä pääsee parikin kertaa kuukaudessa käymään kotona rahatilanteesta aina riippuen. Heh, puhuinkin erään poikaystävän kaverin kanssa tilanteestamme, kun hän mainitsi kihlattunsa asuvan Alaskassa. Siinä vaiheessa ajattelin, että parempi ehkä olla ihan hissunkissun ylivaikeasta elämästäni..



Menen nollasta sataan sekunnissa. En siis suuttumisen suhteen, vaan ennemminkin innostuksen suhteen. Innostun kaikesta pienestäkin, niinkuin kyse olisi vähintäänkin kuuhun matkustamisesta. Mulle kaikki on aina ihanaa ja sikkekivaa. Ihan esimerkkinä voidaan mainita vaikka ihan vain glögikauden avaus tai lempisuklaan löytyminen lähikaupasta. Menen myös sitten sadasta nollaan ihan yhtä nopeasti. Jos joku menee mönkään, olen erittäin harmistunut. Kerron myös harmistani kovaan ääneen ja pitkin päivää, niin kenellekään ei varmasti jää epäselväksi kuinka paljon mua harmittaa. Saatan myös vähän polkea jalkaa. Tähän voisin lisätä, että olen välillä erittäin lapsellinen..


Mulla on selkään tatuoituna kieloja. Ne muistuttavat mua todella paljon mun lapsuudesta ja ovat mulle muutenkin tärkeitä. Ne ovat sekä mun että äitini lempikukkia, eikä mene yhtään kevättä, ettenkö keräisi kimpun kieloja äidille. Tällä hetkellä suunnitteilla olisi itseasiassa jo seuraava tatuointi. Aikaa ei olla vielä lyöty lukkoon, mutta toivottavasti tammikuussa pääsisin laittamaan pitkään suunnittelemani kuvan iholleni.

Olen puoliksi eestiläinen ja ensimmäiset 6 vuotta elämästäni asuinkin Tallinnassa. Puhun sujuvasti eestiä ja puhunkin sitä kotona äitini kanssa. Minulle saa siis kommentoida eestiksikin, jos joku eestinkielinen siellä lukee ;)




Olen yhdessä äitini kanssa isäni omaishoitaja. Vietän siis erittäin paljon aikaa vanhempieni luona. Tämä rajoittaa elämääni aika paljon, sillä en esimerkiksi voi lähteä tuosta vain matkalle, ennen kuin olen setvinyt äidin kanssa kaikki aikataulut noin puoli vuotta etukäteen. Muiden ikäisteni vietellessä myös sunnuntaibrunsseja tai leffailtoja kavereiden kanssa, olen itse useimmiten isäni kanssa kotona. Aikataulumme menevät äitini kanssa erittäin lomittain, joten jos en ole hoitamassa isääni, olen yleensä joko töissä tai koulussa. Elämäni on siis aika hektistä ajoittain. Vanhempani on kuitenkin erittäin tärkeitä minulle, enkä voisi kuvitellakaan, etten auttaisi heitä niin paljon kuin vain pystyn. He kun loppupeleissä tekisivät minun puolestani vielä paljon enemmänkin.

Silloin joskus punertava tukka oli tosi pop!

Mulla on erittäin paha araknofobia. Pelkään siis hämähäkkejä yli kaiken. Jos näen hämähäkin suljetussa tilassa (esim kotona) menen täysin paniikkiin ja alan itkemään hysteerisesti. Yksin kotona ollessa tämä on ihan kauhistuttavaa. Viimeksi tuijotin hämähäkkiä yli tunnin itkien ja huutaen, sillä en uskaltanut mennä kolmea metriä lähemmäs ja tappaa sitä. Poikaystävä yritti parhaansa mukaan puhelimen toisessa päässä rauhoitella ja lopulta uskalsin imuroida hämiksen. Vaikka poikkis vannoikin, että hämis ihan varmasti kuoli siihen imun voimaan, niin teippasin silti varuilta imurin putken kiinni. Niin ja sitten tietenkin tarkistin vielä jokaisen nurkan noin puoli tuntia, ettei hämis varmasti vain tippunut jonnekin. Koko rumbaan meni noin kaksi tuntia. Mun sydän pamppailee aika paljon jo ihan vain kun kirjoittelen tätä. Niin ja se kohta Taru Sormusten Herrasta-leffassa, jossa on se jättihämähäkki - juu en pysty katsomaan. Olen ihan vähän yrittänyt siedätyshoitaa itseäni ja nykyään pystyn jopa juoksemaan hämiksen ohi nopeasti, jos sellainen on esimerkiksi ulko-oven läheisyydessä. Ennen jouduin tällaisessa tilanteessa kääntymään kannoillani ja kiertämään sisäpihalle pidätellen itkua..


Huh! Oliskohan siinä jo tarpeeksi tietoa ainakin vähäksi aikaa musta! Mukavaa viikon alkua :)

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Kashmirin lämpö talven kylmyydessä

Kantapään kautta olen oppinut materiaalien laadun tärkeyden. Vaikka halvemmat ketjuliikkeet myyvät välillä aivan ihania neuleita, niin olen tullut siihen tulokseen, ettei niiden ostaminen vain kannata. Välillä voi tietty löytyä helmiä, kuten Mangon 100%-puuvillaneule, jonka esittelin aiemmin. Kannattaa siis kuitenkin pitää silmät auki eri liikkeissä, nimittäin ihan välillä halvemmatkin kejut tekevät vähän kalliimpia neuleita, joissa on sitten käytetty hyviä materiaaleja. Useimmiten kuitenkin halvempiin neuleisiin on sekoitettu akryyliä, joka ei sitten sitä laadukkainta materiaalia ole. Hyviin materiaaleihin kannattaa loppupeleissä satsata, sillä ne kuitenkin kestävät aikaa ja käyttöä.

Toinen hyvä puoli kunnon materiaaleissa on taludellisuus. Opiskelijana tiedän, että mieluiten sitä kävisi hakemassa H&M:stä jonkun neuleen 15€:lla, jolloin pääsisi helpommalla. Totuus on kuitenkin se, että olen tainnut parin vuoden sisällä käyttää pari sataa euroa erilaisiin neuleisiin, kun ne ovat vain menneet niin pilalle lyhyessä ajassa, että sitten on taas ostettava uusi. Parilla sadalla eurolla saisi materiaalista ja merkistä riippuen 2-3 laadukasta neuletta, jotka kestäisivät hyvänä parhaimmilllaan kymmeniäkin vuosia. Äidilläni on monia neuleita, joita hän käyttää vuodesta toiseen ja aina ne näyttävät yhtä hyviltä! (Heh, äitini on myös todella tarkka vaatteistaan, mulla onkin paljon opittavaa häneltä..)


Nyt olenkin siis päättänyt, etten osta kaappiini enää yhtään akryylisekoitteista neuletta. Tämä tietenkin tarkoittaa sitä, etten voi syksyn aikana ostaa itselleni kuin noin yhden neuleen, enempään ei nimittäin ole varaa. Toisaalta tänä syksynä ostamaa kalliimpaa neuletta saan ihan varmasti käyttää myös ensi vuonna.

Sain syntymäpäivälahjaksi lahjakortin Espritille ja tiesin tasan tarkkaan mitä halusin lahjakortillani ostaa. Olen jo erittäin kauan ihaillut ja näpräillyt kashmirmateriaalia erilaisissa neuleissa ja huiveissa ja tiesin, että omaan kaappiin on saatava pehmeä ja lämpöinen kahsmirneule. Yli kuukauden kävin joka päivä Espritissä kurkkimassa, josko olisi tullut jotain kivaa kashmirneuletta, kunnes vihdoin pari viikkoa sitten törmäsin aivan ihanaan neuleeseen. Kyseinen neule näytti niin ihanan pehmoiselta, että tiesin jo kaukaa siinä olevan kashmiria. Yllätyin kuitenkin vielä positiivisesti, kun luin tuoteselosteen: 100% kashmiria. Oli melkeinpä turhaa mennä sovituskoppiin, tiesin nimittäin melko varmasti, että kyseinen neule on tulossa matkaani.


Neule on tosiaan materiaalinsa puolesta ihanan tuntuinen ja aina neuleen ollessa päällä tekee melkein mieli halia itseään! Kerroin poikaystävälle tästä, niin hän ehdotti, että hankittaisiin tulevaisuudessa kashmirista tehty torkkupeitto. Itse en usko, että se olisi fiksua; en nimittäin ikinä pääsisi silloin pois sohvalta.

Neule ei itseasiassa ole ainoa kashmiruutuus kaapissani. Gantin alennuksista tein löydön ja pelastin itselleni tämän pehmoisen ruutuhuivin edullisesti. Tämä on siis villa-kashmirsekoitteinen ja Mulberryn Check-huivia paljon pehmeämpi. Olin ajatellutkin, että huivivalikoimassani on harmaan huivin mentävä aukko, joten tämä oli siis todella hyvä löytö! 

Neule ja huivi ovat molemmat olleet ahkerassa käytössä, enkä etenkään tätä neuletta käytettyäni halua edes laittaa päälleni vanhoja huonolaatuisia puseroita. Neule on myös aivan ihanan värinen ja mallinen, tykkään siis kovasti! Neuletta on saatavilla ainakin Espritin nettisivuilta ja varmasti myös liikkeissäkin vielä. Suosittelen siis kovasti, jos jollain on kashmirneule hakusessa :)


Käytöstä vielä sen verran, että esimerkiksi kashmiria ei kannata laittaa sen arkuuden takia pesukoneeseen. Tällaisten arkaa materiaalia olevien neuleiden kanssa kannattaa aina käyttää hihallista aluspaitaa, jolloin neuleen käyttöikä kasvaa, kun se ei ole suoraan kosketuksissa kainaloihintai muihin hikoaviin alueisiin. Monet käyttävät usein vain toppeja, eivätkä ne silloin suojaa neuletta ihan parhaalla mahdollisella tavalla. Neuleita kannattaa myös tuulettaa aika-ajoin - eli ihan vain viedä ulos tuulettumaan, jolloin materiaalista häviää tunkkaisuutta, eikä sitä tarvitse silloin pestä niin usein. Kashmir ja muutkin tällaiset hellät materiaalit olisi aina pestävä käsin, sillä materiaali ei välttämättä kestä pesukoneen rumputusta. Pesussa kannattaa käyttää silkkiin ja villaan tarkoitettua pesuainetta ja sitä ei paljoa tarvitse laittaa. Paras pesutyyli on puristeleva, eli ei hirveästi venyttelisi ja vääntelisi neuletta pesun aikana. Neuleita ei saisi missään nimessä laittaa henkarille kuivumaan, sillä hellät villamateriaalit venyvät helposti. Itse laitan hellät neuleet jonnekin tasolle froteepyyhkeen päälle kuivumaan, sillä kuivaustelineestä tulee helposti ranttuja. Kashmir saattaa myös ihan alussa nyppyyntyä, joskaan itsellä ei ole esimerkiksi näiden kohdalla niin onneksi käynyt. Niin käydessä ei kannata käyttää mitään nyppyjenpoistokoneita, sillä ne saattavat pahimmassa tapauksessa tehdä reiän lankaan. Muutenkin nypyt voi parhaiten poistaa ihan vain käsin, koska kuten sanottu laatumateriaaleissa nyppyyntymistä esiintyy oikeastaan vain alussa.

Heh, en siis ole mikään ammattilainen, mutta nämä asiat olen kokenut parhaiksi ja etenkin tuo aluspaidan käyttö on osoittanut ihan parhaaksi neuleiden pelastajiksi. Kuten sanottu, niin äitini on ihan hurjan tarkka vaatteidensa hoidon suhteen ja suurimman osan näistä ohjeista ja suosituksista olen saanut häneltä. Toivottavasti oli siis jotain hyötyä teillekin :)

tiistai 12. marraskuuta 2013

Katsaus lihattomaan lokakuuhun

Tässä postauksessa kerroin ryhtyväni lihattomaan lokakuuhun. Tarkoituksena oli siis jättää liha kokonaan pois kuukaudeksi. Ajattelin aluksi, että koko asia olisi liian vaikeaa, enkä pystyisi välttämään liharuokia esimerkiksi vanhempien luona ollessani. Nyt ollessamme jo marraskuun puolessa välissä, ajattelin kertoa miten siinä lopulta sitten kävin. Lihaton lokakuu onnistui paremmin kuin odotinkaan! En syönyt kertaakaan lihaa, en vanhempien luona, en töissä, koulussa enkä kotona. Olin aika yllättynyt, siitä miten helppoa kasvissyöjänä oleminen onkaan. Ajattelin joutuvani hankaliin tilanteisiin monestikin, mutta loppujen lopuksi ei vaadittu muuta, kuin suunnittelua. Tein suuremman annoksen ruokaa kerralla ja kun tiesin viettäväni aikaa vanhempien luona, otin vain rasiallisen ruokaa mukaan.

Kuva

Lokakuun loppuessa aika moni lähipiiristäni kysyi, että mitäs ihanaa lihatuotetta syön ihan ensimmäisenä marraskuun alkaessa. Meillä oli itseasiassa jopa pikkujoulut 1.11 ja menimme Strindbergiin syömään. Olisin voinut lopettaa lihattoman lokakuun siis oikein tyylillä. Päädyin kuitenkin ottamaan kasvisvaihtoehdon. Kyllä vain, oma "lihaton lokakuuni" siis jatkuu. Kasvisruokavalio tuntui omalla kohdallani niin hyvältä niin eettisesti kuin fyysisestikin, että päätin jatkaa sillä tiellä. Siinä on niin monia hyviä puolia, etten näe järkeä palata liharuokavalioon, kun en enää koe sitä omakseni. Voin joskus jakaa täälläkin kasvisruokia, jos ne jotain kiinnostavat, muuten jätän luultavasti muut tähän elämänvaihdokseeni liittyvät asiat blogin ulkopuolelle. Koen blogini olevan enemmän hömppäpaikka, joten en halua täällä eettisiä kysymyksiä sun muita asioita sen enempää puida. Itse olen kuitenkin valintaani erittäin tyytyväinen ja olen nykyään ruoanlaitostakin ihan eri tavalla innoissani. Kasvisruoat ovat jotenkin omasta mielestäni paljon mielikuvituksellisempia ja maukkaampia kuin liharuoat. Soijaan ja tofuunkin olen vähän tutustunut ja vaikka tofua ei taideta mun ruokapöydässä paljoa nähdä, niin soija on ainakin ihan hyvää oikein tehtynä.

Kuva

Tähän kuvaan on hyvä lopettaa, tämä nimittäin kiteyttää aika hyvin oman ajattelumaailmaani. Toivottavasti muilla lihattomaan lokakuuhun ryhtyneillä meni kuukausi hyvin :)

tiistai 5. marraskuuta 2013

Toiveasu

Viime vuoden syksynä näin jonkun tyylikkään tytön päällä rennon asun, jossa hän oli yhdistänyt ruutupaidan klassiseen valkoiseen palmikkoneuleeseen. Siitä asti asu on kummitellut päässäni ja olen halunnut toteuttaa sen itsekin. Helpommin sanottu kuin tehty! Täydellistä ruutupaitaa ei ole löytynyt, eikä täydellisiä mustia farkkujakaan (tiedän, luulis että löytyisi!). Valkoinen palmikkoneule kaapista löytyy, mutta se on ihan H&M:n yksilö ja tekemäni kollaasin Hilfigerin neuletta olen tainnut kuolata jo parin vuoden ajan. Eli oikeastaan ainoa mikä kollaasista löytyy omasta kaapista, ovat konjakkiset nilkkurit!




Valkoinen palmikkoneule, Ruutupaita, Nilkkurit, Mustat farkut


Voin niin nähdä tuon asun päälläni viipeltäessäni yliopiston käytävillä, Alexa olkapäälläni. Pakko hankkia tuollainen ruutupaita, nimittäin sen ympärille saisi vaikka mitä muitakina asuja kehitettyä. Aivan ihanan rento ja helposti yhdisteltävä vaatekappale!

Tuleeko teillekin tällaisia pakkomielteitä joistain asuista, ettekä ole tyytyväisiä ennen kuin asu on toteutettu? 

Postaus sisältää mainoslinkkejä.

lauantai 2. marraskuuta 2013

Kotikuvien päivitystä


Täällä näytin ensimmäisiä kuvia uudesta kodistani ja silloin sisustukseni oli vielä erittäin kesken. Nyt koti alkaa olemaan loppusilauksia vaille valmis. Vihdoin sain verhot ikkunoiden eteen, joten nyt ei tarvitse iltaisin mennä kyykyssä ympäri asuntoa. Heh verhot auttaa myös siihen, että voin ihan rauhassa kyylätä vastapäisen talon asukkaita itse. No ei, mutta parilla parvekkeella on ihan hurjan suloiset kissat, jotka jostain hassusta syystä alkavat aina leikkimään samaan aikaan. Mun mielestä tää on todella outoa, kissat asuvat siis ihan monta parveketta erillään toisistaan, mutta aina samaan aikaan niille tulee leikkimieli. Sen touhun katselu on kyllä parasta viihdettä :D

Ainoa mikä vielä uudesta kodista uupuvat, on taulut. Niiden kanssa pitää vielä vähän suunnitella ja miettiä, mikä olisi kivoimman näköinen, mutta eiköhän nekin ilmesty jossain vaiheessa.





Synttärihortensiani kuivui kauniisti, enkä raaskinut vielä heitää sitä pois, joten se saa vielä koristaa lipaston päällistä. Synttäriorkideani taasen on erittäin kauniina! Pienenä vinkkinä niille, jotka eivät tiedä miten orkidean saa pysymään hengissä, itse pidän sen koko ajan vedessä. Äitini lempikukka on orkidea ja hänellä ne kestävät aina erittäin kauan kauniina. Hän myös pitää orkideaa aina vedessä, joten uskon että se auttaa.


 Hih, huomaatteko jotain uutta? Vihdoin minäkin olen päässyt 2000-luvulle ja saanut litteän telkkarin! Olin tainnut valittaa vanhasta hirveästä telkkarista aika paljon poikkikselle ja perheelle, joten synttärilahjaksi sain ihanan uuden telkkarin! Olen niin innoissani aina kun katson telkkaria, ettei kuva ole rakeinen, eikä ääni kuulosta siltä kuin se tulisi ulkoavaruudesta... Aikaisempaa telkkaria en myöskään voinut laittaa lipaston päälle, koska se painoi niin hurjasti, joten sain vähän tilaakin pikkukolooni!
 

Indiskasta ostin pöydälle kauniin koristelautasen. Olen nyt pitänyt siinä kivituikkuja, mutta haluan hankkia siihen vain muutaman ison kynttilän. Ne kun ovet niin tunnelmalliset, vaikka kivituikut ovat myös olleet ihan söpöt.


Telkkarin viereen on ilmestynyt ensimmäinen "joulukoristeeni". Laitoin viinipullon korkkieni sekaan valot tuomaan vähän tunnelmaa. Näin syksyn pimeinä iltoina tarvitsee niin paljon valoa, eikä aina kuitenkaan jaksa pitää kunnon valoja päällä.


Halusin sohvalle vähän täydennystä, joten hankin H&M:stä uudet tyynynpäälliset. Kivat pellavaiset päälliset sopii tosi hyvin sohvan värin kanssa yhteen.



Keittiö ei olekaan paljoa muutoksia kokenut, joten ei siitä sen enempää. Valokin on keittiössäni aina niin huono, kun sen kohdalla ei ole ollenkaan ikkunaa, joten kuvien ottaminen on aika tuskaisaa. Muutenkin olen huomannut, että kun ikkunat ovat pohjoiseen päin ja vielä kaiken lisäksi toista taloa vastapäätä, ei omaan asuntoon valoa riitä kauaa päivästä. Aamulla herätessäni paistoi aurinko, mutta syötyäni aamupalan, ei valoisuudesta ollut enää tietoakaan :P
Ei siis muuta kuin kynttilät palamaan ja sohvannurkkaan! Miksi sitä muuten tekee hurjasti mieli suklaata, juuri kun kaikki kaupat on kiinni?

maanantai 28. lokakuuta 2013

Kaappieni tuoksut

Kuulun niihin ihmisiin, jotka rakastavat tuoksuja. Keittiössäni pitää aina olla basilikaa ihan vain sen tuoksun vuoksi; tuoksukynttilät palavat joka ilta olohuoneessani ja valitsen huuhteluainettakin puoli tuntia, sillä haluan haistella kaikkia purnukoita. Niin ja silloin kun muut laittavat huonetuoksuihin ehkä pari tikkua, niin minä olen laittanut kaikki tikut surutta purkkiin, eikä tuoksua ole vieläkään mielestäni tarpeeksi.
Ei siis ole varmaan yllättävää, että liinavaatekaapistani löytyy aina jokin ihanan tuoksuinen pussukka. On aivan ihanaa avata kaapin ovi, kun sisältä tuulahtaa jokin ihana tuoksu. Harvemmin tuoksut kuitenkaan tarttuvat liinavaatteisiin, joten käytän tuoksuja myös silittäessäni, jotta peitto olisi ihanan tuoksuinen yöllä. Tiedän, olen ehkä vähän hassu tämän asian kanssa.


Millefiorin tuoksutuotteet ovat varmaan monelle tuttuja, mutta itse olen tutustunut vain heidän tuoksupusseihin. Rasittavinta on mielestäni se, kun ostaa tuoksupussin eikä siitä irtoa yhtään tuoksua - tällaista ongelmaa ei Millefiorin pussien kanssa ole ollut. Mikäli niitä pitää huoneessa, niin tuoksun kyllä tuntee. Alussa tuoksu on jopa liiankin vahva, mutta onneksi se sitten lieventyy ajan kanssa. Aina mua jaksaa myös ihmetyttää, miten kauan tuo tuoksupussi kestää. En edes tiedä kuinka vanha ensimmäinen pussukkani on, sillä äitini antoi sen minulle omasta kaapistaan, ostaessaan itselleen uuden tuoksun. Se on siis kestänyt jo ainakin kolmisen vuotta ja tuoksu on edelleen huumaava. Ehdoton lempituoksuni Millefiorin tuotteissa on lime. Aivan ihanan raikas ja naisellinen tuoksu.



Kuten sanottu, käytän tuoksuja myös silittäessäni. Etsin aluksi silityssuihketta eri paikoista ja lopulta löysin ihanan purnukan Laura Ashleyltä. Voih, Laura Ashleyn siivouspurnukat ovat muutenkin niin ihania ja kauniita. Mielestäni siivous on aina mielekkäämpää jos purnukatkin ovat kauniita (ja tuotteet hyväntuoksuisia). Suihkutan tätä siis aina lakanalle ennen silitystä ja silitys kuivattaa kosteuden ja saa tuoksun tarttumaan kankaaseen. Tuoksu kestää oikeasti aivan ihanasti lakanassa vähän kauemminkin. Kannattaa tietysti muistaa, ettei nukkumaan mentäessä halua välttämättä sitä ihan vahvinta tuoksua nenään, joten suihkuttamista voi vähän säädellä oman herkkyyden mukaan. En itse esimerkiksi suihkuta tuoksua ollenkaan tyynyliinoihin, jottei tuoksu ole ihan suoraan nenässä, etenkin kun tykkään nukukua mahallani. Muuten mua ei tuoksut hirveästi häiritse, päinvastoin, jokin ihana kukkakedon tuoksu on vaan rauhoittavaa. Tämä Laura Ashleyn suihke tuoksuu nimenomaan kesäiseltä kukkakedolta :)


Ajattelin siis jakaa pari omaa vinkkiä, mikäli siellä ruudun toisella puolella olisi muitakin tuoksuja rakastavia. En tosiaan ole varmaan ihan normaali tuoksujuttujeni kanssa, mutta mielestäni esimerkiksi siivous olisi miljoona kertaa tylsempää tuoksuttomien tuotteiden kanssa. Ei sillä, että tuoksut tekevät siivoamisesta mukavaa, mutta kyllä se ainakin vähän helpottaa ;)

Nyt takaisin opiskelujen pariin, voisipa joululoma alkaa jo! Laitoin muuten ensimmäiset jouluvalot tänään, vaikka enemmän koen ne syysvaloina. Tähän aikaan vuodesta on kuitenkin ihanan tunnelmallista laittaa kaiken maailman valoja ja kynttilöitä palamaan.  Instagramia seuraavat tietävätkin jo mistä puhun ;)

keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Syksyinen asu

Tänään on ollut aivan ihana päivä - olen ollut koko päivän kotona! Joku saattaa miettiä, että mitäs hienoa siinä nyt on, mutten itseasiassa ole ollut aamusta iltaan kotona moneen kuukauteen. En ainakaan kertaakaan sinä aikana, kun olen täällä asunut. Aamulla nukuin pitkään ja söin rauhassa aamupalaa. Olen vihdoin saanut myös pesukoppaa tyhjennettyä ja siivoiltua. Muutaman tunnin jaksoin opiskellakin, hyvä minä! Tällaista kotona vietettyä aikaa oppii kyllä arvostamaan ihan eri tavalla, kun se on näinkin harvinaista herkkua.


 Tässä taitaa olla muuten tämän syksyn ensimmäinen syksyinen asu! Heh, en kyllä tiedä ehtiikö näitä paljoakaan näkemään, olen alkanut nimittäin kaipailemaan jo toppatakin perään. Odottelen vain, että katukuvaan alkaisi ilmestyä vähän enemmän muitakin vilukissoja, niin kehtaisin itsekin kaivaa toppatakin käyttöön.. Mulla on joka talvi vähän sama ongelma - toiset ovat vielä ihan tyytyväisinä trensseissä ja minä hytisen vieressä ja mielessä toivon, että kaikki laittaisivat jo vähän enemmän päälleen. Noh kerrospukeutuminen on tähän aikaan valttia!
 


Hullareilta löysin uudet nilkkurit, jotka mätsäävät täydellisesti Alexaan (ja ruskaan). Nilkkurit ovat supermukavat ja juuri sopivan kokoiset - ne eivät siis näytä kalosseilta pikkuruisten nilkkojeni ympärillä ;)


Neule - H&M
Farkut - Bershka
Nilkkurit - Global
Laukku ja huivi - Mulberry

Nyt laitan kynttilät palamaan, otan ison kupin teetä (moneskohan kuppi tänään..) ja asetun mukavasti telkun ääreen odottelemaan poikaystävää, joka saapuu yöjunalla Helsinkiin :) Toivottavasti muilla on yhtä mukava keskiviikkoilta meneillään :)

perjantai 18. lokakuuta 2013

Klassiset saappaat

Ulkona on ihan hurjan kylmä ja ensimmäiset lumetkin satoivat eilen. Itse vihaan lunta yli kaiken, joten aamupäivä meni vähän kiukutellessa. Noh, jos jotain positiivista pitää kylmän tulosta etsiä, niin saa pukeutua lämpimiin, pehmeisiin neuleisiin ja upeisiin saappaisiin! Itse kaivoin kaikki talvisaappaani kätköistään, korjautin parit vetoketjut ja tarkistin korkolaput viime vuoden jäljiltä.
Nyt kun Alexa keikkuu olalla suurimman osan ajasta, olen alkanut kaipaamaan konjakinruskeita saappaita siihen kaveriksi. 

Keräsin Booztin valikoimasta klassisia saapaspareja, jotka ainakin itse kelpuuttaisin kenkäkaappiini vaikka heti.

4. Lauren Ralph Lauren 5. Vagabond 6. Billi Bi

Mikäli tarvitsisin mustia saappaita, olisivat nuo Ralph Laurenin yksilöt aivan täydelliset. Kyseiset popot löytyvät myös ruskeina, mutta omaan tarpeeseeni sävy on liian vaalea. Kollaasin ruskeat vaihtoehdot ovat taasen juuri oikean sävyiset, jos haluaisin ne Alexaan yhdistää. 
Itselläni on pohkeiden tilalla kukkakepit, joten sopivien kokoisten saappaiden löytäminen on välillä erittäin hankalaa. Billi Bi on siitä hyvä merkki, että valikoimasta löytyy meille pienipohkeisillekin tiukkoja varsia. Voihan tietenkin liian isot varret pienennyttää, mutta usein siitä saa jo pulittaa puolet saapasparin hinnasta, eikä se ainakaan opiskelijabudjetilla innosta. Tällä hetkellä budjetti on kotijuttujen takia muutenkin vähän tiukoilla, muuten olisin varmaan jo tilannut nuo Billi Bin (3.) yksilöt kokeiluun. 

En muuten muista milloin viimeksi mulla olisi ollut lauantai vapaata. Nyt onkin koko ajan ihan sunnuntaifiilis :D Poikkis tuli kanssa eilen Oulusta ja nyt laitettiin sauna lämpiämään. Opiskelua on kyllä vaikka muillekin jakaa, mutta vähän aikaa voisin keskittyä ihan vain rentoiluun murusen kanssa. :) Ihanaa ja rentoa viikonloppua muillekin!

Ps. Lisäsin tunnisteisiin uuden tunnisteen nimeltä "Yhteistyö". Sen alta löytyy kaikki mainospostaukset, joissa on käytetty affiliate-linkkejä. :)

Postaus sisältää mainoslinkkejä. 

perjantai 11. lokakuuta 2013

Asu palmikkoneuleella

Viikko mennyt taas ihan hujauksessa! Kiirettä on pitänyt, joten paljoa en ole ehtinyt bloginkaan puolelle. Nytkin on jo aika kiire, mutta mulla oli nämä asukuvat koneella, joten ajattelin tulla moikkaamaan teitä ihan nopeasti  ja julkaista samalla nämä jo pari viikkoa sitten otetut kuvat.


Loppukesästä törmäsin Mangossa tällaiseen täydelliseen palmikkoneuleeseen. Vaikka olen yrittänyt pitää ostamiset nyt tiukilla, niin tätä en voinut jättää kauppaan. Olen jo iät ja ajat etsinyt tällaista rentoa palmikkoneuletta, joka menisi kaiken kanssa. Tässä olen yhdistänyt neuleen erittäin rennosti ihan vain pitkähihaisen paidan kanssa, ulkona oli nimittäin hurjan kylmä, joten mukavuus tuli kaiken muun edelle :P Jatkossa aion kuitenkin yhdistää neuletta vähän mielikuvituksellisemmin. Ihana Lili olikin tehnyt ihania kollaaseja juurikin tämän samaisen neuleen ympärille!



Neule - Mango
Farkut - Bershka
Nilkkurit - Betty London
Trenssi - Vero Moda
Huivi - Mulberry
Laukku - Louis Vuitton


Ei varmaan ole kenellekään jäänyt epäselväksi erään kauppakeskuksen keltaiset päivät; itsekin eksyin Stockalle muutamaankin otteeseen.. Vaikka pyhä ajatukseni oli, etten ostaisi Hullareilta kuin vain yhdet kuolaamani (ja tarvitsemani) nilkkurit, niin kauppakeskukseen päästyäni ne olivat tietty jo loppu. Lohdutin siis itseäni ostamalla vähän kaikkea muutakin, pesuaineista tuoksupusseihin.. "Valitettavasti" parin päivän päästä sain soiton äidiltäni, että nilkkureita oli sittenkin löytynyt juurikin yksi pari - omassa koossani. No jos se ei ollut kohtaloa niin ei sitten mikään, pakko ne nilkkurit oli sitten myös ostaa.. Niistä kuitenkin lisää myöhemmin, nyt täytyy alkaa jo juosta töiden suuntaan!

Löytyikö teille Hullareilta jotain, vai jätittekö hullutukset tältä syksyltä kokonaan väliin?

maanantai 7. lokakuuta 2013

Synttärityttö

Tasan 23 vuotta sitten syntyi pieni tyttövauva Tallinnalaiseen naisten sairaalaan. Tytön nimeksi suunniteltiin eestiläistä nimeä ja vahvoilla oli ensin nimi Kerli. Nimi oli kuitenkin suomalaiselle isälle vähän liian hankala, joten lopulta päädyttiin vähän simppelimpään, suomalaiseenkin suuhun sopivaan nimeen - Kelli. Tähän päivään mennessä tyttö on kokenut elämänsä aikana yhtä sun toista, niin surua kuin iloakin, mutta saa olla onnekas ollessaan terve, iloinen ja onnellinen. Perheensä kanssa tämä tyttö on läheisempi kuin koskaan, itseasiasssa äidistä on tullut melkeinpä paras ystävä; tätä ei tyttö olisi tosiaan uskonut teiniaikoina, jolloin sukset menivät äidin kanssa ristiin päivittäin ja riitoja oli enemmän kuin hän nykyään haluaisi myöntää. Tytöllä on ihana poikaystävä, joka tukee häntä kaikessa mihin tämä ryhtyy. Niin ja näitä päähänpistojahan riittää, vaakanahan omapäinen tyttö on nimittäin aikamoinen tuuliviiri. Ystäviä on vähän, mutta sitäkin tärkeämpiä ja läheisempiä.




Paita - Zara
Hame - Mango
Laukku - Company's; Soaked in Luxury
Nilkkurit - Clark's
Huivi - Mulberry
Käsikorut - Lindex, Nomination


Tämän näköinen oli eilen vielä 22-vuotias Kelli menossa viettämään synttäri-iltaa. Ilta alkoi jo vähän tuossa vaiheessa hämärtää, joten kuvat ovat vähän sumeita, mutta halusin välttämättä pari kuvaa, niin harvoin pääsee kuitenkin laittautumaan ;)

perjantai 4. lokakuuta 2013

#Lihatonlokakuu

Varmasti kaikki ovat jo kuulleet Lihattomasta Lokakuusta, joten en aio sen synnystä kertoa sen enempää, jokainen voi sen Facebook-sivulta käydä lukemassa. Ensin ajattelin, etten ikinä pystyisi tähän, joten ihan turha edes kuvitella. Syön aika paljon vanhempien luona ja heille lihansyönti on erittäin tärkeää, joten ihan ymmärrettävistä syistä epäilin vahvasti onnistumistani tässä hankkeessa. Kokeilu ei kuitenkaan ole keneltäkään pois, joten ihan mielenkiinnon vuoksi lähdin tähän mukaan :)


Viime aikoina lihansyönnistä on alkanut tulla mulle vähän pakkopullaa, en ole ikinä tykännyt lihan mausta, mutta kun "sitähän pitää syödä". Etenkin viime vuosien aikana mua on kuitenkin alkanut entistä enemmän häiritsemään lihansyönti jo ihan lihantuotannon takia. Eläimiä ei vaan massatuotannossa kohdella hyvin (en pyri yleistämään) ja harvemmin voit tietää mistä syömäsi eläin on lähtöisin ja miten kyseistä elämää on kohdeltu. En vain haluaisi itse tukea eläinten kaltoinkohtelua syömällä niiden lihaa. Lihaton Lokakuu onkin siis mulle täydellinen kokeilu: pystynkö siihen laihtumatta ja ilman mitään terveydellisiä takapakkeja. Etenkin äidilleni hänen sanojaan lainaten osallistumiseni lihattomaan lokakuuhun on naurettavaa, kun olen muutenkin niin pieni ja yritän lihottaa. Itse kuitenkin tiedän, että olisi varmaan ravitsevampaa syödä maittavia kasvisruokia, joita oikeasti söisin, kuin se että noukin jostain riisimössöstä kaikki lihanpalat pois, jolloin ruokaan jää jäljelle riisiä, kastiketta ja ehkä kaksi kasvispalasta seassa.

Vietän erittäin paljon aikaa vanhempieni luona, joten en tiedä miten kuukausi tulee sen osalta menemään. Yritän parhaani mukaan selittää äidilleni tähän ryhtymistä, mutten myöskään aio pyytää häntä tekemään kasvisruokia mulle erikseen. Kaikkialla muualla aion kuitenkin noudattaa kasvisruokavaliota. Saa nähdä miten tämä menee, mutta tosi innoissani olen tästä kuitenkin. Tekemäni kasvisruoat ovat ainakin tähän mennessä olleet supermaittavia! Tofua en ole vielä maistanut, mutta eiköhän sekin tule kokeiltua kuukauden aikana :)



Ensimmmäisenä lihattomana päivänä tehtiin tortillaa, johon tein itselleni tuollaista supermaittavaa kasviskastiketta. Laitoin siis pannulle herkkusieniä, kesäkurpitsaa, paprikaa, kidneypapuja, sipulia, valkosipulia ja tomaattia; haudutin aineksia ja tadaa! Erittäin hyvää!

Eilen tehtiin kasvislasagnea, jonka resepti löytyy täältä. Jopa poikasystäväni kehui tätä ruokaa erittäin paljon ja otti jopa kaksi isoa lautasellista ;)

Muina kuvituksina on ihan muuten vaan syömiäni kasvisruokia, mitä löytyi Instastani. Ekassa kuvassa tomaattikeittoa ja seuraavassa porkkanakeittoa. Onnistumistani voi seurailla jonkin verran Instasta, sillä pyrin laittamaan sinne tekemiäni kasvisruokia ja esimerkiksi vaihtoehtoisia aamupaloja. Tänäänkin söimme aamupalaksi chia-siemeniä. Aika mauttomia olivat, pitää kokeilla jos ne vaikka toimisivat paremmin smoothiessa :P Nyt on juuri uunissa kasvispata, joka näytti ainakin uuniin mennessä supernamilta ;)

Aikooko joku muukin yrittää tätä? Niin ja maittavia kasvisreseptejä saa linkata!

maanantai 30. syyskuuta 2013

Instailut viime kuukausilta

Pitkästä aikaa Instgram-kuvieni jakamista! Niitä oli viime kuukausilta tullut niin paljon, että jouduin jättämään osan jopa pois..


1. Ensimmäistä kertaa kumpparit jalassa!
2. Kaverin viimeisen vuoron kunniaksi ostin meille kuppikakkuja. 
En osannut valita makua, niin otin molemmille kaksi ;) 
Oli superhyviä! Kannattaa kokeilla Mormor Cupcakeseja. Löytyy Kampista ainakin :)
3. Menin Aleksandriaan lukemaan aamulla - olin ainoa paikalla..
4. Oulussa poikkiksen luennolla voi tehdä omia koulujuttuja.
5. Iskä otti musta asukuvan! 
6. Uusi rusettikäsikoru Asokselta :)



7. Oli kerrankin hyvä hiuspäivä, niin nappasin kuvan töissä :P
8. Tehtiin aamupalaksi pannareita.
9. Kaverin kanssa kahvilla.
10. Aamupalaverissa oli yks ihana karvapallero mukana!
11. Tottakai aamupalaveriin kuuluu myös aamiaisainekset!
12. Uusi Lexingtonin huivi!



13. Ensimmäinen ilta uudessa asunnossa!
14. Päivän asu uuden huivin kera.
15. Omenapiirakkaa, nam!
16. X-factor, keksejä ja teetä, voiko ilta olla rentouttavampi? Simon Cowell<3
17. Päivän asu eräältä toiselta päivältä Mangon pukukopissa.
18. Käytiin koiran kanssa aamulenkin yhteydessä aamupullalla lähikahvilassa. 
Aivan ihanaa asua näin lähellä merta :)

Mut löytää siis Instasta nimimerkillä @kellikor! Kivaa viikon alkua :)

lauantai 28. syyskuuta 2013

Asua farkkupaidalla

Noin pari viikkoa sitten olin aika uskaliaalla päällä ja lähdin ulos ihan vain farkkupaidassa ja vahakangashousuissa. Iso virhe. Olin koko päivän ihan jäässä! Onneksi ei siis ollut ihan niin kylmä kuin mitä nyt on, mutta kuitenkin. Tajusin ekan kerran tuona päivänä, että syksy on tosiaan täällä. Ihan hurjaa miten nopeasti nyt on tullut näin kylmä! Siis tuntuu kuin olisi kylmempi kuin talvella! Kaupungilla näkee jo villakangastakkeja, enkä yhtään ihmettele. Itse pidän kuitenkin vielä kiinni nahkatakistani, en suostu käyttämään sitä näin vähäsen! Heh, olen myös ollut aika kiireinen (ja saamaton) enkä ole vielä edes purkanut talvivarastojani :D Onneksi mulla ei ole varastossa kun vain talvitakit ja -kengät, joten ei pitäisi olla mikään koko päivän homma. 





Paita - Zara
Housut - GinaTricot
Tennarit - Tommy Hilfiger
Laukku - Mulberry
Aurinkolasit - Global

Vahakangashousut yhdistin taas kerran farkkupaidan kanssa, ne vain sopivat niin hyvin yhteen. Asusta sai aika syksyisenkin jopa! Asukuvat otettiin muuten kotitaloni kulmalta. Täällä kelpaa ottaa asukuvia, vai mitä ;) Yhtenä aamuna kävin jopa koiran kanssa lähikahvilassa aamupullalla. Siellä kelpasi siemailla teetä karvapallero sylissä veneitä katsellessa. Kyllä mieli lepäsi ;)

Nyt rupeaa ajatus katkeamaan niin pahasti, että palaan poikkiksen kainaloon katsomaan telkkaria :) Mukavaa viikonloppua!