Virkistyspäivä Porvoossa

Tiistaina ihana työporukkamme otti aikaisin aamulla suunnaksi Porvoon ja Haikon kartanon. Vihdoinkin odotettu päivä koitti ja päästiin kaikki viettämään ansaittua vapaapäivää! Vinkkinä muuten kaikille Haikon kylpylään suuntaaville, että mitä aikaisemmin pääsette liikkeelle sen parempi! Me olimme nimittäin jo ennen yhdeksää allasosastolla ja aika kauan saatiin nauttia ihan omasta rauhasta, ennen kuin kukaan muu tuli "häiritsemään". Olipa ihanaa kun sai vailla mitään kiirettä lillua kaikissa eri altaissa vuoronperään. Käytiinpä aina välillä saunassakin, ei siis ollut paljoa mitään stressiä ;)

Otimme päiväpaketin, johon kuului kaikille myös omavalintainen mini spa-hoito. Vaihtoehtoina oli muutamiakin ihania hemmotteluhoitoja, itse päädyin kasvohoitoon. Heh, naamani on varmaan kaivannut vähän kuorintaa, nimittäin nenästäni on tuon kasvohoidon jälkeen alkanut lähteä ihoa aika reippaasti.. Pitääkin hankkia omat kuorintavälineet, niin saisi tämä naama vähän useammin hemmottelua ;)

Kun olimme kaikki täysin hemmoteltuja, oli aika suunnistaa Porvoon keskustaan. Ihan ensiksi etsime kahvilan ja vaikka alkuun paikka näytti vähän hämärältä, niin Kahvihuone Helmi osoittautuikin mitä ihanammaksi pikkukahvilaksi! Siellä sitten maistelimme toistemme parempaakin parempia kakkupaloja ja otimme taas ihan vaan rennosti.

Luonnollisesti Porvoon suloiset pienet sisustusputiikit piti käydä katsastamassa, eihän niistä meinannut päästä edes lähtemään! Onneksi ollaan kaikki niin samanhenkisiä, ettei ketään alkanut tylsistyttämään missään vaiheessa. Myös Lilla Chokladfabriken sai meidän päät pyörälle ja melkein kaikki lähtivät putiikista pienen pussukan kanssa. Heh, varmaan vain meidän yksi karkkilakkoileva tyttö ei välttämättä nauttinut putiikissa olosta niin paljon. Itselläni ei kyllä todellakaan olisi tahdonvoima kestänyt!

Ihana päivämme sai täydellisen päätöksen herkullisella illallisella. Suosittelen kovasti Rafaels Steakhouse - ravintolaa, otimme kaikki pihvit, eikä meistä kukaan ollut pettynyt annokseen. Ruoka oli todella hyvää ja pihvien kypsyysasteet oli ainakin omalla kohdallani paistettu juuri niin kuin pyysin.

Päivä oli aivan täydellinen ja suurin osa oli työkavereitteni ansiota, olemme niin tiivis porukka ja samanhenkisiä, etten tule edes aina ajatelleeksi, että olemme työkavereita. Tytöt ovat mulle yhtä tärkeitä, kuin ketkä tahansa muutkin ystäväni, mulle töihin meno ei ole siis koskaan vastenmielistä. Nousee ihan palanen kurkkuun, kun ajattelen, että tiemme erkanevat ensi syksynä. En usko, että monikaan herkistyy työkavereitaan ajatellessa, olen siis erittäin onnekas tästä porukasta. Toivon erittäin hartaasti, että pidämme vielä yhteyttä syksyn jälkeenkin, joohan tytöt?

Tuollaisia päiviä tarvitsee ehdottomasti enemmän kuin kerran kymmenessä vuodessa, oli nimittäin aivan ihana irtiotto arjesta ja nyt jaksaakin paljon paremmin!
Kiitos siis tytöt vielä ihanasta päivästä<3