Olen erittäin tunteellinen, itken melkein päivittäin kuunnellessani musiikkia, selatessa Pinterestiä tai jopa ihan vain mietiskellessäni. En ole todellakaan aina ollut tällainen, enkä oikein tiedäkään mistä tämä on tullut. Muutama vuosi sitten multa ei kyyneliä näkynyt ollenkaan, muistan kun poikaystävänikin joskus suhteemme alussa sanoi mulle, että mun kyynelkanavat ei varmaan toimi oikein. Noh, nyt ovat taas toiminnassa ja otan nykyään menetettyjäkin itkuvuosia takaisin!
Kesän alussa tapahtui parikin jännää juttua! Kävin ottamassa pitkään haaveilemani tatskan äidin kanssa ja lisäksi sain kandidaatin tutkielmani käteen pitkän rupeaman jälkeen! Nykyään olen siis Humanististen tieteiden kandidaatti, pääaineenani englantilainen filologia. Syksyllä alkaa sitten täysin uudet rupeamat, kun jatketaan maisterivaiheeseen. Suunnitelmissa olisi hankkia mahdollisimman paljon opintopisteitä tänä lukuvuotena, jotta ensi syksynä pääsisi sitten jo pohdiskelemaan gradun pariin. Olen aika kauan ollut erittäin epämotivoitunut koulun suhteen nyt parin vuoden ajan ja siksikin pidin tämän kevään ja kesän täysin opiskeluvapaana. Oli kyllä paras mahdollinen päätös, nimittäin nyt olen jo alkanut katsomaan kurssitarjontoja ja alkanut taas innostumaan tulevasta syksystä. Suosittelen siis kaikille taukoa kaipaaville pitämään tauon, sen jälkeen on ihan eri tavalla täynnä puhtia ja intoa!
Olen aikamoinen alkuinnostuja. Innostun kaikesta aluksi ihan hurjasti, mutta sitten yleensä kiinnostus lopahtaa vähintään parin viikon ajan. Tämä pätee niin suuriin kuin pieniinkin asioihin. Ostin juuri uuden kalenterin ja tiedän jo nyt, että tulen pari ensimmäistä viikkoa kirjoittamaan sen täyteen nätillä käsialalla, kunnes sitten lopulta täytän siihen vain työ- ja kouluajat jollain harakanvarpailla..
Olen ihan käsittämätön eläinten rakastaja. Luultavasti kaikki naapurustoni koiraomistajat jo pelkäävät törmäävänsä muhun. En nimittäin osaa aina kävellä vain koirien ohi, aina on pakko päästä rapsuttamaan ja pusuttelemaan. Kuka tahansa on mun seurassa silloin on luultavasti häpeästä täysin punainen. Tapaani ei estä sekään, että itseänihän ärsyttää suunnattomasti jos ihmiset tulevat rapsuttelemaan mun koiraa ollessamme lenkillä :D
Olen aika "haka" neuvomaan. Toisten ongelmia kuunnellessa, musta tulee kunnon terapeutti ja selitän ja neuvon asioita niinkuin mukamas tietäisin asiasta jotain. On mua kehuttu ihan hyväksikin auttajaksi ja monet kaverit tykkäävätkin pyytää mun apua, mutta aina en kyllä osaa valita aikojani oikein.Yritän vielä oppia sen jalon taidon, että toiset eivät aina halua neuvoja, vaan ihan vain kuuntelevaa korvaa.
Tämän olen kertonut aikaisemminkin, mutta kesä on ehdottomasti mun lempiaikaa. Nyt parin päivän ajan olen kulkenut idioottimainen virne naamalla, kun aurinko on hellinyt ihanasti. Nyt onkin tiedossa aivan ihanat ajat: Vielä viisi päivää töitä ja sitten mulla onkin edessä neljän viikon loma! Valitsinkin loman ajankohtani aivan täydellisesti, ihanaa. Tavoitteena loman aikana on ottaa paljon aurinkoa Keski-Suomessa sukulaisilla, ottaa paljon aurinkoa takapihan rannalla, syödä paljon jäätelöä, istua terdellä ja ainiin, ottaa aurinkoa. On tuossa yksi aika mukava matkakin tulossa, mutta siitä vähän myöhemmin lisää ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista! :)